Hämmentäviä päiviä

Tässä loppuviikolla tuli jonkinasteinen varmuus siitä, että töitä riittää ainakin 4 viikkoa ja enintään jouluun. Minut (ja lauma muita) on palkattu tiettyyn projektiin, ja kun se on loppu, se on loppu. Suomen markkinat ovat niin pienet, että pelejä ei kannata kääntää suomeksi, sanovat... (ja pöh: se markkinoiden pienuus ratkaise, vaan se, että suomalaiset eivät vaadi suomenkielisiä videopelejä, vaan tyytyvät englanninkielisiin.)

No siis: se oli aika hämmentävää, kun mietin, mitä vuokraorjafirman täti puheli. Ei se mitään. Nytpähän tiedän antaa tädille mielessäni uuden luotettavuusluokituksen.

Perjantaina olin oikeastaan menossa shoppailemaan ja viinilasilliselle, mutta pikainen puhelu kotiin sai minut muuttamaan mieltäni ja saapastelin kotia kohti. Sikäli ihan hyvä, että kotimatkalla toisesta kengästäni irtosi pohja. Ei kokonaan, vähän jäi kärjestä kiinni... lompsottelin siis typerän näköisenä ja pidin mennessäni ääntä "kops-raaah-kops-raaah". Miten voi kengäsät irrota pohja?

Lauantaiaamuna Puoliso yllätti perinpohjaisesti mutisemalla heti herättyään "mennäänks shoppailemaan?" Sehän ei siis voi SIETÄÄ shoppailua. Ja se inhoaa heräämistä. Päättelinkin salamannopeasti, että unta se reppana näkee.

Katin kontit: pari tuntia myöhemmin olimme tosiaan cityssä. Hankintalistalla P:lle kello ja minulle hajuvesi. Näitä ylen raskaita toimia harjoitettaessa toisesta kengästäni irtosi sen päällä ollut suurehko solki.

Kuka onnistuu hajottamaan kahdet kengät kahdessa päivässä?

Sain sitten uudet kengätkin.

Niin, ja se tuoksu on nyt Bulgarin Omnia Crystalline.