torstaina, elokuuta 14, 2008

Voi elämän kevät ja kukkiva nuoruus

Kuopus sit meni viidennelle, mikä täällä tarkoittaa koulun vaihtoa. Realschuleen, se vastaa aika lailla suomalaista per-skoulua sikäli että vaatimukset eivät ole tapissa, mutta sieltä voi jatkaa kolmivuotiseen lukioon ja kirjoittaa ylioppilaaksi (tää edellyttää oikeita ainevalintoja vikoilla luokilla, mut siis.)

No, nyt on uutta koulua käyty reilu viikko ja luokasta alkaa muodostua kuva. Mulle siis. Vanhempainiltaa ei ole ollut vielä; ja vaikka olen nähnyt luokan ja opettajan, niin kaikki tieto tulee kuopukselta. Joka kertoo että luokanvalvoja (mies, jos sillä nyt on merkitystä) pitää kuria, mutta se ei auta - joukossa on MONTA poikaa jotka heittelevät paperilennokkeja tunnilla ymv.

Tämä tietysti nostaa mun niskavillat pystyyn, koska kärsin kouluaikana just tollasten idioottien seurasta vuosikausia. Seuraa kuvaa tämä anekdootti:

Eräs luokalla oleva poika oli kertonut, että "äiti käski kertoa luokalle", että hänellä on ADD ja olis hyvä saada pulpetti jostain "rauhallisesta nurkasta" koska hänen on vaikea keskittyä. No nyt puhutaan siis noin 11-vuotiaista, ja mun mielestäni oli melkoinen suoritus sanoa uudessa luokassa jotain tollasta ihan itse. Opettaja oli katsellu luokkaansa ja todennu että ei täällä sellasta olekaan ku rauhallinen nurkka... Ko. poika on kuulemma tosi kiva ja kiltti, eikä esim osallistunut tänään välitunnilla nähtyyn joukkokärhämään. Hm. Jos keskittymishäiriöinen on luokan rauhallisimpia... hm. No, voihan olla että hänellä on joku lääkitys ja mistä mä mitään tiedän, oli vain itse sanonutettä on vaikea keskittyä. Ja hän kuulemma lukee huonosti jne.

Prinsessani istuu opettajanpöydän edessä äärimmäisen tärkeänä. Poissa on viimevuotinen huithapeli, meillä asuu nykyisin Neiti joka haluaa olla "perfekti koululainen" (tässä kohtaa repeilin aika pahasti). No ei se tarkoita etteikö oma huone olisi edelleen kaaosta pahempi, mutta ainakin läksyt tulee tehtyä nykyisin ja koulussa hän kuulemma kuuntelee opettajaa... ja on närkästynyt koska vierustoveri juttelee kaiken aikaa muiden kanssa. Häiritsee opiskelua!

Tämä ei varmaan satunnaista lukijaa huvita, mutta me täällä kotijoukoissa joudumme pureskelemaan huulia ettei pääsisi röhönauru, koska tuo kersa on tähänastisen elämänsä ollut lähinnä riehuva kaootikko.

Em. seikoista toivottavasti seuraa, että hän tuntee olevansa erinomainen, paras ja täydellisin. Ainakin eilen kotona leijaili sellainen itsekehun parfyymi että isosiskolta meni hermot.

Tunnisteet:

2 Comments:

Anonymous Anonyymi said...

Kyllä ihminen voi muuttua tai tässä tapauksessa pieni koululainen.:))
Kannattaa ottaa tästä "häiriöstä" kaikki irti ja kannustaa kovasti, vaikka vähän epäilisikin toisen pyrkimystä täydellisyyteen. Hän haluaa hyväksymistä omalla tavallaan.

Nimimerkillä: lyhytaikaisista häiriöistä voi tulla pysyviä ominaisuuksia...

8:31 ap.  
Blogger Mari said...

Heh, on sitä kehuttu kovasti. Kaikki nämä vuodet, paljon porkkanaa ja vähän keppiä. Kepin keksiminen onkin ollut vaikeaa kun en usko rangaistuksiin, pitää aina yrittää löytää joku looginen seuraamus...

6:26 ip.  

Lähetä kommentti

<< Home