Viikkokatsaus ilman kuvia

Olen vitkutellut postaamista koska kuvitus puuttuu. Ei se kuvitus näköjään odottelemalla valmistu, joten tässä lyhyt katsaus viime viikon tapahtumiin.

- Keittiö tuli, asennettiin, ja se toimii. Emme enää tiskaa vessassa. Emme enää tiskaa, sillä tiskiKONE tiskaa. dishwasher machine hallelujah! Emme myöskään syö enää tölkkikeittoja ymv. Syömme omatekoista ruokaa. Juniori ei ole vähentänyt valituksen ja nirsoilun määrää, mutta se nyt on vähän kuin vappuinen räntäsade: jos se puuttuu, kaikki ovat ihmeissään.
Kun illansuussa kyökki oli valmis ja allekirjoittelin papsuja, tuli tietenkin alta viiden minuutin puhuttua ay-liikkeestä (sen puutteesta), ylipitkisät työpäivistä ja palkoista ja pätkätöistä. Hyvä minä. Kielitaidon horjunta ei mitenkään johda siihen, että tämä tyttö puhuisi vain säästä tai pullaresepteistä (joista niistäkin osaisin toki puhua ihan yhtä tankealla saksalla!) - enkä edes tiedä, miten siihen päädyttiin, mutta niin vain kävi.

Itse asiassa, keittiö innosti siirtymään jälleen kohti järkevämpää ruokavaliota. Saas nähdä, kauanko tällä kertaa kestää - niin monta suklaakakkureseptiä olisi vielä testaamatta.

- Torstai oli pyhäpäivä ja perjantai vapaata koulusta. Harmi vain, että pitkä viikonloppu oli kylmä ja kostea (= +16-+19 astetta, satunnaisia sadekuuroja) joten kaikki saksalaiset lapset olivat joko mummolassa tai muuten vain sisätiloissa. Jälkikasvu siis tappeli keskenään.
Selasin edellisellä viikolla ebayta, ikävä kyllä. Puoliso höyrähti tilaamaan minulle kaiken mitä satuin osoittamaan, ja niinpä viikon kuluessa posti on tuonut minulle bambuisia pyöröpuikkoja, alumiinivirkkuukoukkuja, ja 1,8 kg lankaa. Piti kiireesti tehdä pois keskeneräisiä eli juniori sai eräänlaisen OSW:n ja uuden hiushuivin alopeciaa peittämään (sille muuten kasvaa taas hiuksia! Terveisiä alopecian kanssa kärvisteleville - syynä on joko Locoid Crelo tai ilmastonvaihdos tai molemmat. "Tukan kasvu on pääasia!") - esikoisen hihatin on edelleen kesken.

Em. hankinnoista tietenkin poiki uusi keskeneräinen työ jos kohta toinenkin.

AI niin, tapasinhan jossakin välissä myös Elinan! Meitä neulovia humanistejahan täällä riittää. Ratsasimme pari lankakauppaa enkä ostanut kuin vähän pörrölankaa ja tupsuntekovermeet. Jälkimmäisten parissa lapsilla vierähtikin rattoisasti useampi tunti monena päivänä, tuloksena tupsuista tehtyjä eläimiä.

Minun PITI käydä ratsaamassa myös pari galleriaa, mutta laiskuus yllätti. Lupaan parantaa tapani ensi viikolla.