torstaina, toukokuuta 18, 2006

Mihin valuvi aika

tuo kallis aarre, jota ei huomaa ennen kuin se loppuu. Aeg, kord alanud, lõppu sel pole. Kestma jääb kaunis, kestma jääb kole, runoili muinoin eräs virolainen (varhaisdementia estää minua muistamasta nimeä, editoin sen tänne kunhan se mieleen tulee). Aika, kerran alkuun päästyään, ei lopu. Niinpä niin - ainakin se juoksee ulottumattomissa. Tätä nykyä vietän aamupäivät koululla simultaanitulkkaamassa lapselleni, jonka pitäisi omaksua kieli syksyyn mennessä. Varmistusta Gymnasium-paikastahan ei ole tullut... toivomme parasta. Iltapäivisin tahi illalla menee tunti-pari läksyjen parissa. Asiallisesti täällä ollaan jäljessä suomalaisen peruskoulun opetussuunnitelmasta, eli mitään ongelmaa sinänsä ei ole. Se on vain tämä kunnianhimoinen kielenoppiminen.

Ellei olisi tätä koulunvaihtokysymystä, mitään kiirettä ei olisi. Tokaluokkalainen saa siis oppia ihan omaan tahtiinsa.

Käväisin shoppailemassa. 10-vee kasvaa sitä tahtia, että kenkävarasto pitää uusia kolmesti vuodessa. Eihän kukaan voi kulkea numeroa liian pienisäs kengissä, ei edes puolta numeroa. Jos ette usko, kokeilkaa kenkäkaupassa... Kuukauden sisällä on tullut siis ostettua:
- lenkkarit
- sisälenkkarit (koulu-urheiluun)
- sandaalit
- kävelykengät (ei lenkkareilla joka paikassa kuljeta)
- kumisaappaat
- sisäkengät eli -sandaalit, joita tarvitaan koulussa

Lisäksi todettakoon, että samaa tahtia pienenee vaatevarastokin. Huvittaa hetkittäin mussutus lapsiperheiden saamista tuista Suomessa... ellei käytä kunnallista päivähoitoa, jää tukisaldo aika vähiin. No, meitähän tämä ei enää koske, kun emme saa enää Suomesta mitään. Toteanpahan vain, että lasten pito ei ole ilmaista.

En yritä tekaista aasinsiltaa, vaan siirryn suoraan aiheeseen numero kaksi: elatustuki. Kuulinpa mielenkiintoisesta jutusta siis, ja päätin jakaa sen teille, rakkaat 3 lukijaani. (Miksi minä aina kuulen surullisia asioita? Onko minulla liian pitkät korvat?)

Johdanto: Suomessa on hieno järjestelmä, joka varmistaa että jos lapsen vanhempi hylkää jälkikasvunsa (= ei maksa edes elatusmaksua), sen elatusmaksun saa ulosmitata palkasta/työttömyyskorvauksesta jne. Ellei se onnistu, yhteiskunta (= lapsen asuinkunta) maksaa reilun satasen kuussa. Tämä elatustukikin on tietenkin ulosmitattavissa elatusvelvolliselta, jos e.v. myöhemmin vaikka menee töihin. (Sivuhuomautus: miten kukaan voi vihata lastaan niin paljon, ettei halua kustantaa sille ruokaa/kenkiä/harrastuksia/asuntoa/?)

Miten käy, kun lapsi muuttaa vanhempansa kera ulkomaille? EU-alueella kun voi aika kivasti hakea töitä ja silleen. Ei työlupia tarvita eikä muutakaan greencardia. Työvoimatoimisto jopa kannustaa siihen. Vastuullinen vanhempi tietenkin makselee lapselleen elatusapua ja mahdollisesti matkoja kotimaahan ja silleen. Ulosmittaus sujuu edelleen, jos jotain ulosmitattavaa on. Vastuuttoman lapselle maksetaan myös ulkomaille elatustukea - periaatteessa. Tämä on junailtu keskitetysti Helsingin sosiaaliviraston kautta. KÄYTÄNNÖSSÄ kuitenkin sieltä putkahtelee vastauksia tyyliin "emme ole tavoittaneet elatusvelvollista, ette saa tukea." Siis jos se olisi ulosmitattavissa palkasta tmv, ei kai koko sosiaalivirastoa ja elatustukea tarvittaisi? Sen piti olla tasaava systeemi, joka turvaa lapselle ruokaa ja kenkiä. No, käytännössä se ei ole. Aivan sama mitä lainsäätäjät yrittävät, aina löydetään joku porsaanreikä ja sitten kehutaan miten Helsingin sosiaalitoimi on saanut aikaan säästöjä. Tämäkin säästö kohdistuu siis niihin lapsiin, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa taloudellisesti. Ne, jotka uskaltavat siitä huolimatta muuttaa, ja pyrkivät parantamaan omaa ja lapsensa elämää, olisivat kuitenkin ansainneet edes sen ettei heille valehdeltaisi ennen muuttoa, että elatustukea maksetaan sitten ulkomaillekin.



3 Comments:

Blogger Meri said...

Et ole ainoa, jolle Hgin sosiaalitoimi on selittänyt satuja. Esim. mulle suullisia päätöksiä kerrottuna. Lain mukaan kirjallinen pitää olla, mutteivät anna paperilla, näin eivät joudu vastuuseen enkä voi tehdä valitusta.

Jos joku tietää, miten ne saisi (laillisesti) noudattamaan Suomen lakia, niin taatusti pistän nimen siihen addressiin tms.

7:03 ap.  
Anonymous Birke said...

En tiedä onko kyse, että vihaa lastaan ja ei ole valmis osallistumaan kustannuksiin, vaan siitä, että oma napa lähin napa... Ja kun ei ne pennut kerran karju ruokaa siinä korvan alla, niin samahan se sitten on olla maksamatta. Kosto se on pienikin kosto jne. Harmi vaan, kun ne on ne lapset jotka asiasta kärsii.. eikä se ex-vaimo, jolle ehkä on se kosto suunnattu.. (tai no kärsii tietty, mutta myös ne lapset)

Eipä tuo isä ole koskaan kertonut, miksi ei maksanut, miksi ei kiinnostanut. selitti vain, että oli niin kova pala kun vaimo lähti ja vei lapset. No siis, olis miettiny sillon ku ne vaimo ja lapset oli.. Ja vaikka vaimo lähtee, ei isän tarvi lapsiaan hylätä..

Jaah, enpä vissiin ole päässytkään yli siitä, että isää ei lapset kiinnostaneetkaan enää avioeron jälkeen :P toivon oman lapseni välttävän kyseisen kohtalon.

Ja Helsingin sosiaalitoimen toimintaan en osaa ottaa kantaa..

11:59 ap.  
Blogger Mari said...

hm, olisi ehkä pitänyt jättää helsinki mainitsematta - sehän on tässä vain se keskusvirastontapainen. Joka tapauksessa, mua aina suututtaa kun kuulee tällaisista jutuista.

2:22 ip.  

Lähetä kommentti

<< Home