maanantaina, marraskuuta 20, 2006

Tekniikka ja me

Mää en ole koskaan tuntenu olevani erityisen lahjaton teknisesti, mutten kyl sit taas lahjakaskaan. En oo koskaan esmeks jaksanu kiinnostua siitä mitä auto on syöny - eihän mulla oo edes ajokorttia. Olen mää silti kyenny yhteen jos toiseenki suaritukseen, jos olen halunnu - ja itse asias mää ole ain jotenki ajatellu et kyse on vaan siit mikä kiinnostaa ja mikä ei.

Tuli treffattuu Alkuasukas ja käytiin juomas kuppi teetä yleises kahvilas. No annas olla, ku siin oli yht sun toist säätämist ni mää sanosin et an ny jo perhana se kännykkänumeros ni päästään tästäki vatkaamisest. Se meinaan sanos vihaavans kännykkää.

Äiä kaivelee repustaa kännykän raskaasti huakaillen ja selittää et kun. Hänel on siis tää vanha kännykkä, ja sit on uus. Ja uut ei voi käyttää, ku hän on hukannu sen PIN-koodin. Ja sit sil oli kaks käsin tuherrettuu lappuu mis oli kännykkänumerot. Yks numerosarja per lappu. Ja et hän ei tiedä kumpi numero on kumman kännykän numero, mut nää ne niinku olis. Teknisesti taitavana henkilönä mää sit koesoitin molempii numeroihi ja toisel yrittämäl pirisi pöyräl oleva kapistus. Jee.

Tää sit johti siihe et läheti sovitust aiheest tekstarin illemmal. Se vastas reippaasti lähettämäl mul kolme tyhjää tekstaria.

Ittekuki joskus kämmää nakkisorminens ja lähettää vahingos tyhjän tekstarin. Tai vääräl ihmisel tai mitä tahansa. Mää olen lähettäny josksu lankapuhelimee tekstarin. Kolmannen tyhjän tekstain kohral mää kummiski vastasi et anti olla, älä vaivaa piäntä päätäs tollasilla. Käytetää lankapuhelint ja paperissi kirjei. (Nii se ei siis käytä sähköpostiakaa.) Ei kaikkie tartte olla kännykällisesti lahjakkai. Me suamalaiset vaa välil luullaa et kaikki on syntyny kännykkä korvas ja sähköpostiosoite takalistoon liimattuna.

7 Comments:

Anonymous Anonyymi said...

Kuulehaa sie Mau, minoon lähettänt nii mont kertaa tekstiviestii lankapuhelimii et minen ees muista (parikymment kertoo aineskii). Ja minoon pariikii kertaa lähettänt vääräl ihmisel viestii joss sanottii suuri piirtei nii, jotta haestelkoo hää sinne päe mist päe tuulee. Jäläkikättee se kylä sitte harmitti aeka taval, varsinnii ko tuli vääril ihmisil pistettyy nää viestit. Mut hyö antoivatten miul onneks anteeksi.

Rakkaita terveisiä muuten Maun lisäksi myös alkuasukkaalle, sillä minäkin olen ollut tilanteessa, jossa en muista paitsi PIN-koodiani, myöskään numeroani. (Numeroani en muista vieläkään, PIN-koodin jo kohtalaisesti.)

11:15 ip.  
Anonymous Anonyymi said...

Jos alkuasukas on oppimishaluinen, voisit käyttää tota teknistä lahjakkuuttas sen opettamiseenkin? Mut jos se ei oo, niin ainahan on se lankapuhelin ja paperi, ihan hyviä nekin.

Täällä on muuten hauskasti tutustunu uudestaan lankapuhelimeen, sitä kun tuntuu kaikki käyttävän.

1:53 ip.  
Anonymous Anonyymi said...

Joo, on hukasa itte kullakin ja meillä kun on melkein jokasella puhelin ja pitää muistaa ne kaikki. Mun päähän kun jotain saa meneen, niin ei se sielä kuiteska pysy, elä täsä ny si kännykkä aikaa.
Kummasti sitä vaan ennen tuli toimeen ilman kännykkää ja ny "täytyy" olla aina tavoitettavissa. Pankaa joskus känny kiinni kahdeksi päivää, niin tulle sellanen olo et on ihan hukasa ja silleen. Holjasti se kyllä helpotta välillä, ku "unohtaa" kännyn kotiin ja pomo on soitellu.(se kun ottaa kännyn mukaan hiihtäesäkin, holja hemmo).
Aikoinaas tuli kirjoiteltua niitä kirjeitäkin oikein urakalla ja taidampa ihan vanhoja muistellakseni tehrä niin taas.Onhan se ihan toista si ku se iimeili. Sa se sille si, ihan paperilla.
vesa
P:S: Oliko toi osoite ihan tarkotuksella väärin tosa Kafkan(anteeksi tuttavallinen kutsuma) blogin vastauksesa? Vähän yllätyin!

3:26 ip.  
Blogger Mari said...

Kafkis: kerrotaan! (Kaikki naiset sille ny lähettelee terkkuja. Olisitpa nähnyt ilmeen ku sanosin et jo pari naista ja yks mies haluaa mennä sen kans naimisiin, ihan mun mainostuksen perusteella.)
tassu: mä en teidä haluanko mää opettaa sitä - se on niin sulonen vihatessaan elektroniikkaa!
blixten: kiitos huomautuksesta. Mikä ih-meen blogpot... Korjataan... jos osataan ;) Joo, olis kiva saada paperikirje. Vaiks sellanen punasessa kuoressa tuleva, mis olis hianoi ja kaunei asioi sisäl. Ainoot paperikirjeet tuppaa oleen laskui.

4:50 ip.  
Anonymous Anonyymi said...

Jos laskut jättää maksamatta ni eikös ne kohta lähetä punasia kirjeitä?

Ja määhän olen joskus tekstarilla pyytäny naista treffeille, väärästä numerosta.

12:50 ip.  
Anonymous Anonyymi said...

ps. Kuka sitä ny omaa puhelinnumeroo muistais, kun emmää ainakaan ikinä soita itelleni.

12:52 ip.  
Blogger Mari said...

Mika: mää ajatteli semmosta ruusunpunasta - enkä mää jätä laskui maksamat, nietten mää tommosta tiänny ;)
Ja mää opin kyl puhelinnumeroni koska kaikki sitä aina kyselee *itserakas vieno hymy*

5:22 ip.  

Lähetä kommentti

<< Home